C-vitamiini

Esa Soppi, LKT, sisätautiopin dosentti

Yleistä

C-vitamiini eli askorbiinihappo on vesiliukoinen vitamiini, jota tarvitaan erityisesti sidekudoksen muodostumisessa. Elintarvikkeissa askorbiinihappoa (E300) ja sen suoloja (E301, E302) käytetään estämään hapettumista eli antioksidanttina parantamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä.

C-vitamiinin saanti ja tarve

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan saantisuositus on aikuisilla 75 mg/vrk ja lapsilla ja teiniikäisillä iästä riippuen 20-40 mg/vrk. Suomalaisten keskimääräinen C-vitamiinin saanti on naisilla 118 mg/vrk ja miehillä 98 mg/vrk. Suomessa C-vitamiinin saantia pidetään yleensä riittävänä.

Suomalaisten tärkeimpiä C-vitamiinin lähteitä ovat (sitrus)hedelmät, marjat ja kasvikset sekä peruna. Runsaasti C-vitamiinia on ruusunmarja, paprika, nokkonen, tyrnimarja, mustaherukka sekä parsa- ja lehtikaali.

C-vitamiinin vaikutukset

C-vitamiinilla on elimistössä monia tehtäviä, joista useat liittyvät sen kykyyn toimia antioksidanttina. Se ehkäisee mm. rasvahappojen sekä A- ja E-vitamiinien hapettumista. C-vitamiini on välttämätön B12-vitamiinin ja foolihapon imeytymisessä, edistää kalsiumin ja ei-hemiraudan (kasviksista ja maitotuotteista peräisin olevan raudan) imeytymistä ja vaikuttaa steroidihormonien synteesiin ja sappisuolojen muodostumiseen kolesterolista. Kudokset tarvitsevat C-vitamiinia kollageenin muodostamiseen, josta riippuu kaikkien sidekudosten lujuus (verisuonet, luut ja hampaat) eli kudosten, jotka antavat oireita vakavassa puutoksessa eli keripukissa.

C-vitamiinin puutos

Vakava C-vitamiinin puutos aiheuttaa keripukin, jota ei Suomessa enää esiintyne. Jan Fryderyk esitti vuonna 1734 havaintoihinsa perustuen, että keripukki johtuu pelkästään tuoreen vihannespitoisen ja vihreän ruoan syömisen välttämisestä. Vuonna 1753 James Lind todisti maailman ensimäisessä kliinisessä tutkimuksessa, että sitrushedelmät ovat ratkaiseva taudin hoito- ja estomuoto. Tulloin ei vielä kuitenkaan tunnettu vitamiineja.

C-vitamiinin puutoksen oireita

Keripukin oireita ovat yleinen väsymys ja heikotus ja läikkien muodostuminen iholle, etenkin reisiin ja sääriin, sienimäiset ikenet sekä verenvuotoja kaikilla limakalvoilla. Keripukkia on esiintynyt vuosituhansia.

Lieviä puutosoireita esiintyy henkilöillä, jotka syövät liian vähän tai liian yksipuolisesti. Oireet ovat epäspesifisiä, kuten haluttomuus, väsymys, heikkous, hengästyminen ja nivelkivut. Hyvin pienetkin määrät C-vitamiinia (10 mg) päivittäin riittää estämään puutosoireet. Hyvän terveydentilan saavuttamiseksi suositellaan kuitenkin huomattavasti suurempia määriä.

C-vitamiinin myrkyllisyys

C-vitamiinin suurin haitattomana pidettävä saannin määrä on 1000 mg/vrk. Ylimäärä C-vitamiini voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua vatsakipuja ja -kramppeja ja ripulia sekä päänsärkyä ja huimausta. Munuaiskivien kehittyminen on mahdollista.

Kirjallisuutta

Arkkila P. Protonipumpun estäjien pitkäaikaisen käytön haitat. Suomen Lääkärilehti 2015; 70:1235-1240.
Hemilä H. C-vitamiini ja hengitystieinfektiot. Duodecim 2006;122:2062–3
Hillbom M, Marttila M. Vitamiinipuutosten aiheuttamat enkefalopatiat. Duodecim 2010; 126: 2132-2138.
Laaksonen S, Erälinna J-P, Falck B. Vitamiinitko vaaraksi? Duodecim 2001; 117: 180-182.
Mutanen M. Ruoansulatuskanavan homeostaasi ja ravintoaineiden hyväksikäyttö. Duodecim 2001;117:69–73
Rauma AL. Ovatko kasvisruokavaliot turvallisia. Duodecim 2001; 117: 117–121.
Schwab U, Pihlajamäki J. Tarvitseeko terve ihminen ravintolisiä? Duodecim 2016; 132: 2329-34.
Terveyttä ruuasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014.
Tolmunen T, Ruusunen A, Voutilainen S, Hintikka J. Ravinto ja mielialahäiriöt. Duodecim 2006; 122: 791-798.