B2-vitamiini

Esa Soppi, LKT, sisätautiopin dosentti

Yleistä

Riboflaviini eli B2-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii monien entsyymien koentsyyminä. Riboflaviini tarvitaan solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa. Riboflaviinia käytetään myös elintarvikkeiden keltaisena väriaineena. Sen E-koodi on E101.

B2-vitamiinin saanti ja tarve

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan riboflaviinia tulisi saada 0,14 mg/vrk ravinnosta energiana saatua megajoulea (1 megajoule = 238,8 kcal) kohti eli aikuisilla naisilla noin 1,2–1,3 mg/vrk ja miehillä 1,4-1,6 mg/vrk. Lapsilla ja teini-ikäisillä suositus vaihtelee iän mukaan.

Suomessa naiset saavat riboflaviinia keskimäärin 1,7 mg/vrk (0,24 mg/MJ/vrk) ja miehet 2,1 mg/vrk (0,23 mg/MJ/vrk). Suosituksiin verrattuna ravinnosta saadaan ribolfaviinia enimmäkseen riittävästi, mutta osalla väestöä saanti on pienempää kuin keskimääräinen tarve. Riboflaviini on ruoassa yleensä sitoutuneena proteiiniin, joten runsaasti valkuaisaineita sisältävät ruuat ovat myös hyviä riboflaviinin lähteitä. Suomalaisten tärkein riboflaviinin lähde ovat maitovalmisteet. Riboflaviinia saadaan myös liharuuista ja viljavalmisteista, manteleista sekä sienistä. Riboflaviini ei juurikaan varastoidu elimistössä.

B2-vitamiinin vaikutukset

Riboflaviini toimii aineosana kahdessa flaviinikoentsyymissä, joiden toiminta on elimistön hapenkäytölle ja energiatuotannolle tärkeää. Se säätelee lukemattomia solujen hapetus-pelkistysreaktioita, vaikuttaa valkuaisaineiden ja rasvahappojen synteesiin sekä katekolamiinien, kuten noradrenaliinin, serotoniinin, asetyylikoliinin ja histamiinin tuotantoon. Se vaikuttaa foolihapon (B9-vitamiini) ja B6 (pyridoksiinin) -vitamiinin muuntumisessa elimistön tarpeisiin. Lisäksi riboflaviini on vaikuttamassa tryptofaaniaminohapon muuntamisessa niasiniksi (B3- vitamiiniksi). Elimistön antioksidanttijärjestelmään osallistuva glutationireduktaasi toimiakseen edellyttää riboflaviinin mukanaoloa.

B2-vitamiinin puutos

Riboflaviinin puutteessa häiriintyy glukoosin, proteiinien ja rasvojen aineenvaihdunta. Riboflaviinia erittyy jatkuvasti virtsaan ja näin ollen puutoksen kehittyminen on mahdollista, jos ravinto sisältää vähän riboflaviinin lähteitä. Riboflaviinin puutos länsimaissa lienee harvinainen.

Kun riboflaviinin saanti ylittää päivittäisen tarpeen lisääntyy riboflaviinin erittyminen virtsaan, ja kun saanti on n. kaksinkertainen tarpeeseen verrattuna erittyy ylimenevä osa kokonaisuudessaan virtsaan. Riboflaviinin puutoksen osoittaminen on hankalaa, mutta eritystä virtsaan voitaneen käyttää puutoksen osoittamiseen.

B2-vitamiinin puutoksen oireet

Pitkittyneestä alhaisesta saannista johtuva puutos johtaa epäsepsifisiin oireisiin, joihin saattaa kuulua suun limakalvon häiriöt, suutulehdus, kielen ja nielun kirvely, nenän limakalvon häiriöt, suupielten halkeilu, ihottuma kasvoissa ja genitaalialueella ja silmien valoherkkyys sekä kynsinauhojen rispaantuminen. Myös anemian kehittyminen on mahdollista. Vakavasta riboflaviinin vajauksesta seuraa oireina lisäksi haavaumia silmissä. Raskaudenaikaisesta riboflaviinin puutoksesta saattaa olla seurauksena sydämen ja raajojen kehityshäiriöitä.

Riboflaviinin myrkyllisyys

Riboflaviini on huonosti liukeneva ja tästä syystä suuretkaan riboflaviiniannokset suun kautta annettuna eivät imeydy, eivätkä näin aiheuta myrkytyksiä.

Riboflaviini saattaa värjätä virtsan kellertäväksi.

Kirjallisuutta

• Hillbom M, Marttila M. Vitamiinipuutosten aiheuttamat enkefalopatiat. Duodecim 2010; 126: 2132-2138.
• Laaksonen S, Erälinna J-P, Falck B. Vitamiinitko vaaraksi? Duodecim 2001; 117: 180-182.
• Rauma AL. Ovatko kasvisruokavaliot turvallisia. Duodecim 2001; 117: 117–121.
• Terveyttä ruuasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014.
• Tolmunen T, Ruusunen A, Voutilainen S, Hintikka J. Ravinto ja mielialahäiriöt. Duodecim 2006; 122: 791-798.