Esa Soppi, LKT, sisätautiopin dosentti

Yleistä

Ikääntymiseen liittyy monia elimistön rakenteen ja hyvinvoinnin muutoksia niin naisilla kuin miehilläkin. Ikääntymisen myötä kivesten hormonitoiminta säilyy pitempään kuin munasarjan. Päinvastoin kuin naisella vaihdevuosissa, miehen hedelmällisyys ja kivesten testosteronineritys heikkenevät vähitellen ikääntymisen myötä. Miehisyys on siten monisyinen kokonaisuus, joka on enemmänkin ihannekuva kuin kaikilta osiltaan toteutuva standardi. Näin ollen miehistä hyvinvointia ikääntymisen yhteydessä tulisi tarkastella monelta kannalta.

Oireita

Ikääntymiseen voi liittyä monia oireita, kuten lihasmassan väheneminen, kehon rasvan lisääntyminen ja seksuaalisen, psyykkisen sekä fyysisen suorituskyvyn alentuminen. Myös toisinaan vähentyneet seksuaaliset ajatukset ja halukkuus, erektiohäiriöt, mielialan vaihtelut, alavireys, keskittymiskyvyttömyys, muistihäiriöt, univaikeudet, vireystilan lasku, väsymys, heikentynyt lihasvoima ja hauraus-raihnaus voivat liittyä ikääntymiseen.

Kyseisiä oireita pidetään usein normaaliin vanhenemiseen kuuluvina ilmiöitä, mutta ne voivat liittyä myös siihen, että miessukupuolihormonin eli testosteronin vaikutus kudoksissa on heikentynyt. Huomattavaa on kuitenkin, että oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös elämäntavat ja sairaudet. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakointi, runsas alkoholin käyttö, uniapnea ja vähäinen liikunta sekä virheellinen ravitsemus. Muina syinä voidaan mainita raudanpuute, D-vitamiinin vajaus ja ylipainoon liittyvä ns. metabolinen oireyhtymä ja diabetes sekä monet krooniset sairaudet ja niiden hoito.

Testosteronin vajaus

Miehellä 40:n ja 70 ikävuoden välissä veren testosteronipitoisuus (keskeinen miessukupuolihormoni) putoaa noin yhden prosenttiyksikön (0,5–1,5 %) vuodessa. Esimerkiksi noin 30 prosentilla yli 70-vuotiaista on matala veren testosteronipitoisuus. Tämä merkitsee, että Suomessa saattaa olla jopa 50-100 000 miestä ikäryhmässä 30 – 79 vuotta, joilla on matala testosteronipitoisuus.

Koska elimistön kudosten herkkyys testosteronin vaikutuksille on ratkaiseva ja vaihtelee yksilöllisesti eikä kudosvaikutusta voida mitata, on löydettävä muita merkkejä miehen miessukupuolihormoninpuutoksesta. Niinpä jos edellä mainitut ikääntymiseen liittyvät oireet yhdistyvät matalaan veren testosteronipitoisuuteen, voi kyseessä olla ikääntymiseen liittyvä hypogonadismi, joka johtuu kivesten vajaatoiminnasta. Tilaa on kutsuttu myös miehen menopaussiksi eli andropaussiksi ja englanninkielisellä termillä late onset hypogonadismiksi (LOH). Yksi lääkärikäynti ei vielä riitä miehen vaihdevuosidiagnoosiin.

Ensin elämäntaparemontti

Kuitenkin elämäntapojen ja sairauksien merkitys elämänlaadun heikentäjänä voi olla huomattavasti tärkeämpi kuin vain matala veren testosteronipitoisuus.
Miesten vaihdevuosiin viittaavia oireita voivat aiheuttaa myös lukuisat sairaudet ja niiden hoitoon käytetyt lääkkeet sekä henkiset huolet. Joskus voi olla aiheellista miettiä esimerkiksi seksuaaliterapeutin kanssa, onko taustalla jotain muuta korjattavaa.

Vaikka oireet johtuisivat nimenomaan testosteronitason laskusta, voi syynä silti olla esimerkiksi tavallinen ylipaino: runsas rasvakudos nimittäin muuttaa testosteronia estrogeeniksi. Kyse voi olla myös uniapneasta, raudanpuutteesta, kilpirauhasen toimintahäiriöstä, D-vitamiinien puutteesta tai diabeteksesta
Hoito aloitetaan elämäntapojen muutoksella. Tähän vaiheeseen kuuluvat muun muassa painon pudottaminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen sekä säännöllisen liikunnan lisääminen. Nämä alun hoitomuodot toimivat itse asiassa ennaltaehkäisynä ja apuna moneen muuhunkin vaivaan.
Miesten vaihdevuodet ovat kuitenkin hyvin monisyinen ongelma, eikä diagnoosin tekeminen ole helppoa. Esimerkiksi normaaliksi lukeutuva testosteronitaso vaihtelee eri miehillä, minkä lisäksi yhden ja saman miehen taso vaihtelee eri ajankohtina.

Lääkehoitona testosteroni

Jos päädytään siihen, että oireiden syynä on liian heikko testosteronivaikutus kudoksissa ja ikääntymiseen liittyvä kivesten vajaatoiminta, voidaan harkita hoitoa sopivalla testosteronivalmisteella. Tällöin on otettava huomioon potilaan yleinen terveydentila, yksilöllisesti valittujen, tiettyjen laboratoriokokeiden tulokset ja testosteronihoidon kannalta muut tärkeät sairaudet. Hoito aloitetaan yleensä käyttämällä iholle siveltävää, testosteronia sisältävää geeliä, ja myöhemmin voidaan siirtyä pistoshoitoon.

Hoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon myös, että testosteroni nostaa veren hemoglobiinipitoisuutta ja voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Testosteronihoidon sivuvaikutuksena voi ilmetä aknetyyppisiä iho-oireita sekä ärtyneisyyttä. Joskus veren hemoglobiini nousee niin paljon, ettei pistoshoitoa voida turvallisesti jatkaa.

Ehdottomia esteitä testosteronin käytölle ovat eturauhassyöpä ja miehillä hyvin harvinainen rintasyöpä. Myös hankalaoireinen eturauhasen liikakasvu, hoitamaton uniapnea ja sydämen vajaatoiminta asettavat rajoituksia hoidon aloittamiselle. Testosteronihoidon aloittamisen jälkeen säännölliset lääkärintarkastukset ja laboratoriokokeiden kontrollit ovat tarpeen.

Hoidon onnistumisen mittana käytetään ennen kaikkea hoidon vaikutusta potilaan oireisiin ja elämänlaatuun. Silloin, kun hoito osuu kohdalleen, se muuttaa voinnin ja elämänlaadun oleelisesti paremmaksi. Hormonihoito maksaa yleensä parista sadasta eurosta noin tuhanteen euroon vuodessa, ja sitä tulee jatkaa lopun elämää. Lisäksi tarvitaan säännöllisiä lääkärintarkastuksia sekä laboratoriokontrolleja.